Nyt haluan puhua kyllä kaikkien naisien puolesta, jotka sattuvat rakennuksilla työskentelemään. Kuulin taas tuttavalta, ettei töitä ole löytynyt vaikka kuinka hakee. Toisaalta sen ymmärtyy kun nyt on hiljaista työrintamilla, varsinkin rakennuksilla. Mutta miten on mahdollista, että nämä minun tuttava piiriin kuuluvat miehet, joille ainoa tärkeä asia on hauskan pito saavat töitä. Ryyppäämällä, rällästämällä, myöhästelemällä, olemalla pois töistä, eikä työnantajaa kiinnosta. Mutta sitten tämä tyttö. Jonka tiedän saaneen koulu ajoilla stipendejä hyvästä työstä, olen nähnyt hänen käden jälkensä ja tiedän tunnolliseksi työntekiäksi. Ei, häntä ei valittu.

Vaikka aina vakutellaan, että valintaan ei vaikuttanut sukupuoli, on sitä välillä vähän vaikea uskoa. Suorastaan mahdoton.

Itselläni on aivan samanlaisen toiminnan uhriksi joutumisesta kokemusta.

Otetaan toinen esimerkki. Hain vuosi sitten töitä epätoivoisesti ja pääsin lopulta erään vuokrafirman haastatteluun. Siellä sitten kyselin ja paikkoja rakennuksille esittäen samalla minun (oikeastikkin) hyvät paperit ja cv:n. Mutta mitä minä sainkaan vastaukseksi. "Valitettavasti meillä ei nyt kyllä oo mitään rakennus hommia, mut tässä olis tämmösiä siivoojan paikkoja".

Menin siis siivoojaksi. Vaikka heidän sivuiltansa näki selkeästi heidän hakevan apumiehiä asuin alueellani. Ja sukupuolihan ei vaikuttanut mitään.

Nyt vasta, kun olen aikani toiminut rakennus siivoojana, olen päässyt välillä työmailla näyttämään mitä osaan kyseenalaisten katseiden ympäröivänä ja on todettu, että teen paremmin hommani, kuin moni muu mies.

Onhan se totta, ettei pieni nainen pysty vyysisesti aivan samaan kuin raavas mies, mutta ratkaiseeko tämänkin homman pelkästään voima ja perinteet?

Eikö työnantajat enää välitä hyvistä, tunnollisista, tarkoista ja reippaista työntekijöistä jotka hoitavat hommansa huolella, mutta ripeästi?

Eikö myös meille munattomillerakennusmiehille voitaisi antaa mahdollisuus?